Riidattomien velkomusasioiden käsittelyn kehittäminen

Tuomariliittoa on kuultu riidattomien velkomusasioiden käsittelyn kehittämistyöryhmän (2006:15) työn aikana kuulemistilaisuudessa 16.8.2005. Tuomariliittoa edusti tilaisuudessa käräjätuomari Kimmo Vanne. Tuomariliiton linjaukset ilmenevät alla olevasta muistiosta:

 

 

Työryhmän työ on periaatteellisesti merkittävä ja lähtökohdiltaan kannatettava.


1) Kannatettava on ajatus summaaristen säilyttämisestä tuomioistuimilla. Jos unohdetaan asian periaatteelliset puolet, niin käytännöllisistä näkökohdista on turhaa siirtää meillä hyvin toimivaa järjestelmää laitoksen ulkopuolelle ja luoda sitten sinne täysin vastaava systeemi. Työryhmän esitys Ruotsin mallista on tältä osin valaiseva. Säilyttämistä puoltavat toki myös periaatteelliset ja myös edunvalvonnalliset näkökohdat.

Lukujen valossa meidän järjestelmämme tuottavuutta on pakko nostaa. Työryhmän mielestä Ruotsin mallin huomattavasti parempi tuottavuus perustuu lähinnä sähköisen menettelyn käytössä olevaan eroon. Onko ajateltu, mikä merkitys meillä huonompaan tuottavuuteen on sillä, että summaariset ovat omassa järjestelmässämme aina myös notaareiden ”koulutusmateriaalia”. Jos tämä jatkuva ja toistuva samojen asioiden uudelleen opetteleminen syö järjestelmämme tuottavuutta, niin se kai sitten vain on hyväksyttävä?

 

2) Tuomariliitto ei pidä mahdottomana ehdotusta siirtymisestä velallisen nimenomaisella suostumuksella suoraan ulosottoon. Liiton kanta on tässä vaiheessa jossakin määrin varauksellinen. Suostumus olisi annettavissa suoraan velkojalle esim. lomakkeella perinnän yhteydessä. Tällöin olisi mahdollista tällaisen täysin riidattoman asian yhteydessä säästää sekä turhia perintä- että oikeudenkäyntikuluja. Koska suostumus olisi ulosottomenettelyssä peruutettavissa, ei velallisen oikeusturva vaarantuisi. Tämä uudistus vaatinee laajemman valmistelun, eikä se olisi otettavissa käyttöön yhtä nopeasti kuin muut ehdotetut uudistukset.

 

3) Ehdotuksessa käsitellään mahdollisuutta summaaristen asioiden siirtämiseen käräjäoikeudesta toiseen ja lopulta niiden keskittämiseen joihinkin käräjäoikeuksiin. Siirtomenettely saattaisi olla tällöin lähinnä ylimenovaiheen järjestely. Yksiköiden keskittäminen lienee jonkinasteinen välttämättömyys, ja summaaristen (ja joidenkin muidenkin asioiden) keskittäminen eri yksiköihin mahdollistanee tulevaisuudessa resurssien ja osaamisen järkevän jakamisen yksiköiden välillä. Vaarana on toisaalta toimenkuvan yksipuolisuus. Tuomariliitolla ei ole huomautettavaa asioiden siirtämisestä tai keskittämisestä. On luonnollista, että riitautunut asia käsitellään nykyisten oikeuspaikkasäännösten mukaisessa tuomioistuimessa.

 

4) Summaaristen asioiden käsittelyn tuottavuutta tuntuu rasittavan erityisesti laajassa käytössä oleva haastemiestiedoksianto. Luonnoksessa esitetyistä syistä, koska erityisesti takaisinsaantimahdolli- suuden vuoksi velallisen oikeusturva ei tosiasiallisesti vaarannu, tuomariliitto pitää mahdollisena huolehtia summaaristen asioiden tiedoksiannot tavallisena postitiedoksiantona. Meillä kansalaisten oikeusturvaa ”ylisuojataan” niin, ettei sen kustannuksista juurikaan piitata – paitsi silloin, kun on kysymys palkoista – ikään kuin yhteiskunnalla olisi varaa äärettömyyksiin saakka varjella ihmisiä kaikilta kuviteltavissa olevilta ”oikeusturvan loukkauksilta”. Haastetiedoksianto vaikuttaa vain näennäiseltä oikeusturvalta. Yrityksillä pitää lisäksi olla mm. Y-rekisterissä postiosoite.

 

5) Tuomariliitto kiinnittää huomiota siihen, mikä merkitys on luottotietomerkintöjen syntymisellä velallisen käyttäytymiselle käytännössä. Joskus on saatettu selvänkin maksuvelvollisuuden kohdalla vahvistaa sovinto vain sen vuoksi, ettei merkintää tulisi. Suoran ulosoton ja tavallisella postitiedoksiannolla käsitellyn asian kohdalla olisi syytä pohtia, missä vaiheessa luottotietomerkintä merkintä aikaisintaan olisi tehtävissä.

 

6) Tuomarilitto kannattaa asiointiportaalin rakentamista ja käyttöönottamista. Näinä aikoina pankkitunnukset ovat osoittautuneet riittäviksi varmenteiksi tunnistautumisissa. Sähköisen asioinnin lisääminen tulevaisuudessa yksikköjen keskittämiseenkin liittyvä välttämättömyys. Oikeudenkäyntimaksun periminen luottokortilla tai pankkisovelluksen kautta ennen hakemuksen lähettämistä vaikuttaa myös kannatettavalta.

 

7) Sähköinen tuomiorekisteri ja mahdollisuus pyytää suoraan ulosottoa ovat varsin kannatettavia. Maksujen perintä ja hinnoittelu ym. ovat teknisiä kysymyksiä, joilla pyritään säästämään kustannuksia tai ohjaamaan asiointia sähköiseen muotoon tahi muutoin tehostamaan toimintaa.

 



8) Sen sijaan oikeudenkäyntikuluja koskeva kysymys saattaisi edellyttää jopa enemmän pohdintaa, kuin mitä työryhmä on tehnyt. Radikaalia eroa nykyjärjestelmän ja työryhmän ehdotuksen välillä ei ole nähtävissä. Pikemminkin ehdotuksen myötä saattaisi tulla oikeudenkäyntikulukysymykseen taas sellainen harkinnanvarainen aspekti, joka aiheuttaisi käsittelyn hidastumista ja käytäntöjen eroavaisuuksia. Olisi olennaisempaa pohtia uudelleen koko summaarisiin liittyvä perintäkulu- ja oikeudenkäyntikuluproblematiikka. ”Vapaaehtoinen” perintä ja sen päälle tuleva summaarinen prosessi aiheuttavat toisaalta turhia ja toisaalta päällekkäisiä kuluja, ja nämä olisi pyrittävä järjestelmää jollakin tavoin rukkaamalla minimoimaan.

 


Kannanoton valmistelu

 

Tuomariliiton muistion sisältö on käsitelty liiton hallituksen kokouksessa 14.8.2006 ja sen ovat valmistelleet käräjätuomarit Juha Nieminen ja Mikko Saleva